Toivo elää

Eilen me oltiin iltalenkillä joka venähti yli parin tunnin mittaiseksi. Poikettiin koirapuistoon ja sinnehän sitten tuli viisi vipukkaa! Meillä oli täydellinen ajoitus. Kaksi tuttua urosta ja kolme uutta tuttavuutta. Voi sitä riemun ja vauhdin hurmaa.... Loppuillan kotona oli aikas uninen kaveri. Me oltiin pari edellistä aamua herätty tosi varhain töihin, niimpä Nuka viime yönä koetti saada minut hereille etten myöhästyisi töistä. Jatkettiin sitten onnellisena unia vielä monta tuntia kun kerroin että tänään saadaan nukkua pitkään :-) On onni omistaa elävä herätyskello!

Tänään me oltiin kolmatta kertaa tokotreeneissä. Viime kerran perusteella ajattelin, että toko ei ole aivan meidän suosikki... Mutta tänään meillä oli tosi hyvät harkat ja jäi hyvä mieli meille molemmille. Ennen tunnin alkua me saatiin kehuja ohjaajalta. Hipheihurraa! Nuka ottaa kuulemma hyvin kontaktia minuun. Se ei ole täysin itsestäänselvyys vinttikoirille... Tai niin olen ymmärtänyt että tokot ja agilityt ei ole vinttikoirien yleisimpiä harrastuslajeja :-)

Ihan metsässä

Eilen me uskaltauduttiin pitkän paussin jälkeen kirmailemaan tuonne lähimetsikköön, ja kolhuitta sieltä selvittiin kotiin. Oli hauska katsella kun Nuka oli niin onnellinen kun sai ensimmäistä kertaa sen meidän pikkuhaverin jälkeen päästellä metsässä täysillä. Siellä ei ollut muita kuin me ja pari sienten? etsijää. He saivat jatkaa puuhasteluaan kaikessa rauhassa, Nuka ei kiinnostunut heistä.

Tänä aamuna me oltiin piiitkällä pitkällä melkeinpä parin tunnin ulkoilulenkillä Heidin ja Emman kanssa, meillä oli niin hauskaa. Löydettiin uusia kivoja käpsyttelyreittejä! Yöllä oli onneksi satanut sen verran että saatiin kävellä ihanassa syysaamun säässä, ei näkynyt sadepisaroita. Eikä kyllä näkynyt juuri muita ulkoilijoitakaan, aamu-unisia ihmisiä taitavat olla kun vasta loppumatkasta alkoi olla muitakin karvakorvia liikkeellä :) Saapa nähdä mitä muuta hauskaa me keksitään tälle viikonlopulle kun ei ole onneksi töitäkään luvassa! Tämän paremmin vapaata viikonloppua ei voisi ainakaan aloittaa. Aurinkoista viikonloppua! :)

Ekat makkarat

Nuka osallistui tänään ensimmäistä kertaa Kartanon Makkarajuoksuihin. Matka oli 280 metriä ja Nuka juoksi ensimmäistä kertaa kaverin kanssa, ja ensimmäistä kertaa oli kuonokoppakin paikoillaan! Kaikki meni tosi hienosti, Nuka juoksi hyvän ajan ja tuli sekunninsadasosan verran aikaisemmin maaliin kuin juoksukaveri. Kopituskin me on opittu nyt, ja Nuka sujahtaa sinne lähtökoppiin vallan vikkelästi. Emäntää jänskätti tämäniltainen niin, että pelkäsin miten meille käy! Luotin kyllä Nukaan täysin, pelkäsin vain että jännitän liikaa... Mutta turhaan koska niin hienosti Nuka suoriutui hommasta! Onneksi meillä on tässä näitä vähemmän virallisia tilaisuuksia saada vähän kokemusta tästä puuhasta niin uskalletaan hyvillä mielin sitten ens kesänä kisaamaan. Saapa nähdä ehditäänkö me juosta soolokoe vielä tälle syksylle... Nukalla ei ole vielä ensimmäiset juoksut alkaneet, merkkailua on kestänyt jo niin kauan että ihme jos ne ei kohta ala. Me toivotaan, että niitä ei vielä näy eikä kuulu!!

Tässä muutama kuva juoksusta. Kuvat: Laura Fomin 

Kuvia Nukan harkoista

Kuvat: Laura Fomin

Tässä odotellaan omaa vuoroa.

  

  

Tässä on päästy jo koppiin.

Paluu arkeen

Viikko sitten maanantaina piti minun palata töihin. Nuka oli viettänyt sellaisia kissanpäiviä koko loman ajan, että päätin varmistaa ettei yksinolo pitkän tauon jälkeen tunnu aivan mahdottomalta ajatukselta. Niimpä me suuntasimme maanantaiaamuna ennen seiskaa heittelemään frisbeetä tunniksi tuonne golfniitylle! Hyvin meillä meni paluu arkeen, ei mitään ongelmia! Viime viikko meni hurjan nopeasti. Maanantaina piipahdettiin pentuharkoissa, hyvällä menestyksellä. Kopituskin meni tosi mallikkaasti, Nuka lähti vieheen perään haukun saattelemana :) Keskiviikkona meillä oli ensimmäiset tokoharjoitukset, mukavasti meni sielläkin vaikka harjoitustehtäviä mielenkiintoisempia olivatkin muut ryhmäläiset ja viereisen kentän agilityharjoitukset..... :) Torstaina me kärryteltiin Hyvinkään pentuharkkoihin, mutta ne pitikin jättää käymättä kun emäntä oli ollut niin uninen ettei huomannut hiertymiä varpaissa. No, me saatiiin kumminkin tutustua lähtökoppiin eikä Nukaa tarvinnut houkutella tulemaan sen läpi! :D

Reippaat matkalaiset

Tällä reissulla käytiin Kemin jälkeen tervehtimässä mummoa Tervolassa, sen pohjoisemmaksi ei tällä kertaa ajeltu. Ehkä sitten talvella kun on lunta ja pakkasta! :) Kotimatkalla pysähdyttiin yhdeksi yöksi Ouluun kavereita moikkaamaan, lukivat ilmeisesti ajatuksiani kun kauniin ja aurinkoisen syysilman kunniaksi grillasimme herkullisia ruokia, nam! Nukakin sai makoisan grillimakkaran. Nuka on mitä parhain matkakumppani, viihtyy niin erinomaisen hyvin auton kyydissä. Ei tarvita leluja eikä luita, riittää kun matka etenee, kyyti on tasaista, uni maistuu niin kauan kunnes ollaan pysähdyksissä huoltsikan pihalla! Ja mehän pysähdytään aina kun siltä tuntuu! Käydään tarpeilla, syödään välipalaa ja juodaan jotain virkistävää. Viikko meillä vierähti tien päällä, oli aivan ihastuttava reissu. Kaikki tykkäsivät Nukasta ja olivat haltioissaan kuinka rauhallinen ja hiljainen koira hän on. Eikä meillä sattunut vahinkojakaan kyläpaikkojen lattioille, hiphurraa! :)

Kaikenlaisia uusia kokemuksia meille kertyi, ja eritoten Nukalle. Sää oli mitä parhain suurimman osan ajasta. Tuulisena päivänä ihmeteltiin Perämeren aaltoja. Nukan mielestä ne oli vähän pelottavia, ja niille piti haukkua ja koettaa purra aaltojen aiheuttamia vaahtoja. Ens kerralla aallot eivät varmaan enää ole niin pelottavia!